Vuonna 1989 nauvolais-turkulainen Delfin Cruises aloitti risteilyt Turusta aivan uudella risteilyaluksella. Delfin Clipper (1989 Rauma Yards) oli suunniteltu 300 matkustajalle, joille haluttiin tarjota aitoja risteilyitä aidolla risteilyaluksella. Kesällä 1989 ajettiin kahdesti viikossa Visbyhyn ja kerran Tukholmaan. Risteilyjen myyminen Tukholmaan oli odotettua vaikeampaa, ja lopulta ohjelmassa oli enään kolme Visbyn risteilyä viikossa. Delfin Cruises kaatui taloudellisiin vaikeuksiin joulukuussa 1990.
Viime perjantaina Turun sanomat uutisoi, että Boren Turkuun hankkinut Johnny Sid olisi aloittamassa risteilyitä Turusta Tallinnaan entisellä Sally Albatrossilla. Hankkeeseen on suhtauduttu hieman skeptisesti sen vuoksi, että Turku-Tallinna-risteilyille ei uskota olevan riittävästi kysyntää. Epäilyt eivät ole turhia, sillä kaikki yritykset kilpailla Siljaa ja Vikingiä vastaan Suomi-Ruotsi-linjalla ovat kaatuneet hyvin nopeasti. Viimeisin esimerkki tästä oli Birka Princessin yritys kilpailla Tukholma-Turku-risteilyliikenteessä vuonna 2004.
“Halusimme kehittää tuotteen, joka eroaa massaristeilyistä. Suunnittelimme rauhallisen aikataulun ja asetimme tavoitteeksemme runsaat 20 000 matkustajaa ensimmäisen toimintavuotemme aikana. Palaute on ollut 99 prosenttisesti myönteistä, joten voi sanoa, että suunnitelmamme onnistui.” (Delfin Magazine 1/1990)
Tästä Delfin Cruisesin markkinointijohtaja Håkan Nordströmin lausunnosta ei voi päätellä, kuinka monta matkustajaa laivalla todella matkusti. Louis Cristalin, siis entisen Sally Albatrossin, kapasiteetti on nyt noin 1200 matkustajaa. Vuoden 1990 matkustajamäärien perusteella ei tietenkään voida arvioida, kuinka paljon matkustajia Johnny Sidin kaavailema risteilyliikenne houkuttelisi, sillä matkustajamääriin vaikuttavat risteilyjen hinnat, markkinointi ja se, kuinka toimiva tarjottu tuote on.
Tällä hetkellä Turusta ei tarjota mitään muita risteilyitä kuin Siljan ja Vikingin 23 tunnin risteilyt aamu- ja iltalähdöillä sekä miniristeilyt Ahvenanmaalle. Mitään “kunnollista” risteilyvaihtoehtoa ei siis ole. Tässä mielessä riittävän hyvin suunnitellulle ja erilaiselle risteilytuotteelle voisi ollakin kysyntää. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että niin Delfin Cruisesin, kuin Siljan ja Sallynkin risteilyjä myytiin ainoastaan suomalaisille. Johnny Sidin suunnitelmissa puolestaan risteilyn voisi aloittaa sekä Turusta, että Tallinnasta. Silja Linen risteilyliikenteessä, eli Silja Operalla, matkusti vuonna 2003 329 691 matkustajaa. Turun ja Tallinnan yhteenlaskettu väkiluku on lähes 600 000, mikä tarkoittaa, että potentiaalisia matkustajia olisi enemmän kuin Helsingissä. Toisaalta näitä lukuja ei voi suoraan verrata, sillä Silja Linen brändi on huomattavasti tunnetumpi kuin uunituoreen risteilyvarustamon.
Hankkeen suurin haaste on, että 160-metrisen ja hyvin korkeatasoisen laivan liikennöinti 150-200 hengen miehistöllä on varsin kallista. Vaikka nämä risteilyt olisivatkin korkeatasoisia, eivät lipput silti voisi olla merkittävästi kalliimpia kuin mitä Helsingissä lähtevistä Päivä Tukholmassa – risteilyt tällä hetkellä ovat. Siksi matkustajia olisi oltava riittävästi. Risteilyjen myyminen virolaisille ei sekään ole aivan helppoa, sillä Viron alhaisemman palkkatason vuoksi risteilyjen hinnat olisivat siellä älyttömän korkeat.
Joka tapauksessa hankkeen kanssa ollaan ilmeisesti tosissaan, sillä Sidin mukaan rahoitus ei ole enää hankkeen este. Olettaisin, että saksalaisten sijoittajien saaminen rahoittajiksi on edellyttänyt markkina-analyysien tekoa, ja siksi hanketta ei voida pitää aivan mahdottomana. Mutta sellaisiin sähellyksiin ja vastoinkäymisiin, joihin Boren kanssa syksyllä 2010 jouduttiin, ei tällä kertaa ole varaa. Kannattavan liikenteen edellytys on, että tuotetta markkinoidaan näkyvästi ja että se on huolellisesti suunniteltu.
–
Lähteet: Delfin Cruises: Delfin Cruisesin esitteitä vuosilta 1989-1990 sekä Delfin Magazine -lehtiä; Vähä-Koskela, Jouko: “Boresta lähtenyt Johnny Sid käynnistämässä Tallinnan risteilyjä” (Turun sanomat 6.4.2012); Silja Line: Volyymit ja markkinaosuudet 2003.
